27.1. Fredric von Rettig

Fredric von Rettigin kuolema lokakuussa 1914 ei jäänyt huomaamatta. Lehdet täyttyivät nekrologeista, muisteloista ja hautajaisten kuvauksista. Kesällä alkanut maailmansota sai vähemmän palstatilaa – ainakin Turussa. Vuonna 1898 aateloitu Rettig oli tupakkatehtailija, monitoiminen liikemies sekä taiteen ja kulttuurin mesenaatti. Gävlessä syntynyt Rettig oli tullut Turkuun 24-vuotiaana vuonna 1867. Nuoruutena hän oli viettänyt Italiassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Saksassa. Suomessa kirjoitetuissa nekrologeissa tämä aika yleensä ohitettiin. Se jättää kuvan Rettigistä hyvin vajaaksi.

Rettig joutui Turkuun siksi, että hänen setänsä Per Cerelius Rettig oli lapseton. Saksalaistaustaiset Rettigit olivat jo 1800-luvun alusta asti menestyneet tupakkakauppiaina Gävlessä luoden kontaktien verkkoa yli Euroopan. P. C. Rettigin Turun tehdas oli perustettu 1845. Per Cerelius kävi Ruotsissa usein, mutta hän tapasi veljeään, Ruotsin tehtaan johtaja Robert Rettigiä todennäköisesti myös Nizzassa ja Ranskan Rivieralla, joissa he molemmat viettivät vapaahetkiään.

Robert Rettigin poika Fredric sai toisenlaisen koulutuksen kuin esimerkiksi kauppiaaksi valmistautunut setänsä. Hänet lähetettiin Geneven akatemiaan. Koulu ei ollut vielä 1860-luvun alussa moderni yliopisto. Se oli Jean Calvinin perustama protestanttisen oppineisuuden täyttämä humanistinen ja teologinen korkeakoulu. Rettig perehtyi Genevessä kirjallisuuteen ja ranskan kieleen, Bremenissä hän oppi liikealan taitoja. Hän kävi myös Lontoon lähellä Twickenhamissa. Pisimmän aikaa hän kuitenkin viihtyi Italiassa.

Rettigiä muistellut Axel Haartnan totesi tästä tulleen nuoruusvuosinaan melkein italialainen. Mistä oli kysymys? Rettig sai kirjeitä torinolaiselta Virginia della Roveralta (k. 1871), jonka suku osallistui aktiivisesti Italian poliittisen mullistukseen 1850-60-luvuilla. Virginian veli Alessandro toimi sotaministerinä ja hänen sisarensa Clementina tunnettiin runoilijana. Virginia oli Fredric Rettigiä vanhempi ja kutsui tätä ”rakkaaksi lapseksi”. Rettig vietti Pohjois-Italiassa pitkiä ajanjaksoja ja ilmeisesti tutustui uuden valtion keskeisiin hahmoihin.

Fredric von Rettig kertoi vanhempana mielellään ajastaan Italiassa. Virginia della Roveran kirjeiden perusteella Rettig ei olisi ollut erityisen innostunut sukuyrityksen jatkamista tai joutumisesta Suomeen. Tupakkatehdas kuitenkin kukoisti hänen aikanaan ennen kaikkea 1800-luvun lopussa hyvin nopeasti kasvaneen savukkeiden myynnin takia. Kirjat ja historia olivat kuitenkin sen johtajalle yhä tärkeämpiä.

Rettig lahjoitti Turulle kaupunginkirjaston, mutta hän oli myös itse kirjamies. Hän keräsi suuren yksityiskirjaston ja ehti jopa kääntämään Julian Schmidtin englanninkielisen kirjallisuuden historian. Hautajaisissa Rettigiä muistettiin nimenomaan turkulaisen kulttuurin keskeisenä hahmona. Hän käytti liike-elämässä saamiaan voittoja rahaa tärkeämpiin asioihin.

/Janne Tunturi

Kuva 1: Edlund, Anna. P.C. Rettig & Co:n Tupakkatehtaan Toimitusjohtaja, Fredric Rettig. Museovirasto. Finna.
Kuva 2:  Fredric von Rettigin kävelykeppi, tummaa puuta. Alaspäin kapeneva, kärjessä metallivahvistus. Keppi on samalla myös huilu. Turun museokeskus. Finna.

 

Share This:

Comments are closed.