28.1. Aline ”Tytty” Kyrklund (o.s. Herlin)

Aline eli perheen piirissä ”Tytty” Kyrklund (1863–1931) oli aikakaudelleen poikkeuksellinen nainen muun muassa valokuvausharrastuksensa takia. Alinen valokuvissa upea 1800-luvun lopun huvilaelämä Ruissalossa tulee eläväksi ainutlaatuisella tavalla. Hänen ottamistaan kuvista on säilynyt satoja lasinegatiiveja. Alinella oli tapana myös kehittää kuvansa itse.

Ruissalo oli 1800-luvun toisella puoliskolla turkulaisen porvariston kesänvietto- ja kohtaamispaikka. Siellä liike- ja virkamiesten perheet seurustelivat ja nuoret ihastuivat toisiinsa. Miehet kävivät kaupungissa töissä perheiden viettäessä huvilaelämää. Ruissalossa vietettyjä kesiä dokumentoitiin monin tavoin, esimerkiksi maalauksissa ja valokuvissa. Aline oli yksi ensimmäisistä turkulaisista amatöörivalokuvaajista. Hän ikuisti Ruissalossa iloista kesänviettoa perheen ja ystävien kanssa, lapsiensa leikkejä, venematkoja, lääkäripuolisonsa Karlin työmatkaa hevosella kaupunkiin, palvelusväkeä ja jopa Kyrklundien lehmiä laitumella – perheiden karja sai myös viettää vapaasti kesää Ruissalon metsissä.

Turkulaiset porvarit olivat jo vuonna 1843 vaatineet yhteistuumin senaatilta kaupungin omistamaa Ruissaloa itselleen kesänviettopaikaksi ja viljelysmaaksi. Perusteena oli, etteivät he voineet matkustaa kauaksi kaupungista, jossa heidän liikkeensä ja työpaikkansa sijaitsivat. Saari jaettiinkin 46 palstaan, mutta pettymyksekseen porvarit saivat ne vain vuokralle 50 vuodeksi. Rikkaimmat, esimerkiksi Rettigit, omivat itselleen useampia palstoja. Ruissaloon nousi lähes 100 huvilaa. Näistä osa, esimerkiksi Kyrklundien vuonna 1890 vuokraamalle tontille siirtämä satulakattoinen Hietala ja muut suvun myöhemmin rakentamat huvilat, ovat edelleen olemassa. Hietala sijaitsi Santalanlahden pohjukassa, hieman syrjässä Ruissalon paraatipaikkoihin nähden.

Suurin osa Turun silmäätekevien suvuista vietti kesänsä Ruissalossa. Siellä viihtyivät niin vanhat turkulaiset suvut kuin vasta Turkuun muuttaneetkin. Myös Alinen elämässä monet ajan kuuluisat helsinkiläiset ja turkulaiset suvut kietoutuivat yhteen. Alinen äiti oli Johanna ”Hanna” Herlin o.s. Wecksell, joka leskeksi tultuaan piti Helsingissä lelukauppaa. Hannan veli oli kuuluisa runoilija, Josef Julius Weckselli, jonka patsas löytyy Turun tuomiokirkon vierestä. Alinen isä oli puolestaan Gustav Albert Herlin; Alinen pikkuveli olikin Koneen perustaja, Harald Herlin. Aline nai turkulaisen lääkärin ja Duodecimin perustajajäsenen Karl Gustav Kyrklundin (1854–1916), jonka äiti oli runoilija Malmströmin sukua ja isä turkulainen suutarimestari. Heidän tyttärensä Margareta (Greta) nai puolestaan Rafael Hellströmin. Karlilla ja Alinella oli lisäksi kaksi poikaa, jotka käänsivät 1930-luvulla sukunimensä muotoon Kyrki. Karl Magnuksesta tuli juristi, Karl Rafaelista lastenlääkäri ja Naantalin parantolan ylilääkäri.

Alinen valokuvissa lapset ovat kuitenkin vielä pieniä, he leikkivät rannalla ja sisätiloissa, kiipeilevät puissa ja pelaavat tennistä perheen yksityisellä tenniskentällä, yhdellä ensimmäisistä Suomessa. Alinen valokuvaus sopi Kyrklundien lukuisiin kulttuuri- ja musiikkiharrastuksiin. Hänen ottamansa kuvat näyttävät huolettomilta, mutta todellisuudessa ne vaativat kärsivällistä suunnittelua ja perheen tukea. Harrastuksen juuret saattoivat olla Karlin ulkomaille suuntautuneissa työmatkoissa, joista osaan Aline osallistui. Mannermaalla amatöörivalokuvaus liitettiin usein juuri naisiin, jotka saattoivat kameran turvin irtautua tutuista piireistään.

/Saara Penttinen

Kuvat: Aline Kyrklund. Kuva 1: Kyrklundit kesävieraineen Hietalan edustalla vuonna 1897. Kuva 2: Karl Hietalan verannalla vuonna 1897. Taustalla pojat ja posetiivari. Kuva 3: Kyklundit kesäretkellä vuonna 1897. Edessä Rafael.

Share This:

Comments are closed.