30.1. Charles (Carlo) Bassi

Italialaissyntyinen mutta pääosan elämäntyöstään Turussa tehnyt Charles Bassi (1772–1840) oli ensimmäinen Suomessa vakinaisesti toiminut ammattikoulutuksen saanut arkkitehti. Hän oli ensimmäinen julkisia rakennuksia valvovan intendentinviraston (myöhempi Rakennushallitus) esimies ja täten Carl Ludvig Engelin edeltäjä. Tyylillisesti hillittyä, kustavilaisperäistä uusklassismia edustanut Bassi jäi kuitenkin seuraajansa Engelin varjoon myös koska hän ei siirtynyt uuteen pääkaupunkiin vaan jäi loppuelämäkseen ”turkulaiseksi”.

Charles (syntyjään Carlo Francesco) Bassi syntyi Torinossa ja muutti Ruotsiin jo 11-vuotiaana isosisarensa tanssijatar Giovanna Bassin kanssa, johon kuningas Kustaa III oli ihastunut Italian-matkallaan. Giovannasta tulikin Tukholman kuninkaallisen teatterin johtava tanssijatar. Charles Bassi opiskeli arkkitehtuuria Tukholman taideakatemiassa niinikään Kustaa III:n Ruotsiin tuoman arkkitehti Louis Jean Desprezin johdolla. Bassi pystyi jatkamaan opintojaan Tukholman taideakatemian palkintojen turvin synnyinmaassaan Italiassa. Hänen oleskeli lähes koko 1790-luvun Roomassa tutkien Rooman vanhaa ja modernia arkkitehtuuria ja toimi jo siihen aikaan aktiivisen ikuisessa kaupungissa toimineen skandinaavisen taiteilijayhdyskunnan piirissä. Bassi oli muun muassa Roomaan saapuneen Bertel Thorvaldsenin ensimmäisiä ystäviä ja oppaita.

Palattuaan Pohjolaan Bassi siirtyi 1802 Tukholmasta Turkuun valvomaan opiskelutoverinsa Carl Christoffer Gjörwellin suunnitteleman  Akatemiatalon rakennuttamista. Bassin itsenäinen osuus Akatemiantalon suunnittelussa oli vähäinen vaikka usein on nähty, että juhlasali olisi ainakin osin hänen suunnittelemansa. Bassi loi kuitenkin Suomessa pian oman itsenäisen uransa sekä Turussa että sen ympäristössä, jossa hän suunnitteli aateliston tilaamia kartanoita mm. Halikkoon (Viurilan ja Joensuun kartanot). Turkuun hän rakennutti varakkaiden kauppiaiden yksityistaloja, joista monet ovat vieläkin säilyneet, kuten kolmen kivitalon kortteli Läntisen Rantakadun ja Aurakadun kulmassa.

Bassin viimeisen kauden tunnetuin teos on nykyinen Åbo akademin päärakennus (alunperin kauppias Trappin kaupunkitalo). Siinä hän käyttää ensimmäistä kertaa pylväskolonnadia ilmeisenä mallinaan Engelin pietarilaisvaikutteinen uusklassismi mutta korvasi Engelin koristeelliset joonialaiset ja korinttilaiset pylväät ankaralla toscanalaisella arkkitehtuurikielellä.

Tärkeä osuus Bassilla oli intendentin viraston johtajana ympäri Suomea rakennettujen puukirkkojen suunnittelussa. Niiden arkkitehtuurikielessä hän yhdisti kustavilaista uusklassismia perinteiseen suomalaiseen ristikirkkomalliin.  Bassi kuitenkin luopui urastaan intendentinvirastossa 1824 ja vietti loppuelämänsä pääasiassa Kemiössä ostamallaan Gammelbyn tilalla.

/Simo Örmä, Suomen Rooman-instituutin intendentti

Kuva: Thorvaldsenin kipsireliefi. http://irfrome.org/charles-bassi-2/

Share This:

Comments are closed.