9.1. Carl August Renvall

Saksalainen, Pariisissa asunut kirjailija Heinrich Heine sai alkukesästä 1853 lähetyksen Helsingistä. Se sisälsi hänen runojaan esitelleen ruotsinnoksen, Dikter af H. Hei. Teoksen olivat kääntäneet säveltäjänä jo hieman mainetta saanut ylioppilas Karl Collan ja turkulainen tuleva opettaja Carl August Renvall. Käännös oli julkaistu jo neljä vuotta aikaisemmin, jolloin Collan oli ollut 21-vuotias ja Renvall viisi vuotta vanhempi. Kirja ehdittiin lähettää molempien kääntäjien nimissä, sillä Renvall kuoli samana kesänä, kun Heine sai paketin.

Käännöshankkeen aloitteentekijä oli todennäköisesti Renvall. Hän oli syntynyt Naantalissa pormestarin poikana ja siirtynyt Turun triviaalikoulun jälkeen Helsingin yliopistoon vuonna 1841. Renvall oli mukana Sjuan-kirjallisuuspiirissä, jossa haluttiin levittää tietoa uudemmasta saksalaisesta kirjallisuudesta. Renvall oli muiden piiriläisten tavoin kiinnostunut Heinesta ja pitänyt hänestä varhaisen esitelmän 1847. Collanin ja Renvallin kokoelma sisälsi valikoiman runoja Buch der Liederistä. Se ilmestyi osana suomalaista Heine-buumia, kun tämän yksittäisiä runoja tuntui kääntävän lähes jokainen siihen kyennyt.

Renvallin ja Collanin tie ensimmäisiksi Heinen ruotsintajiksi juuri vuonna 1849 on mielenkiintoinen.  Heine oli kritisoinut romantiikan kirjallisuuden pateettisuutta ja Wienin kongressin jälkeisen ajan harvainvaltaa kuten myös nousevaa kansallismielisyyttä. Hän muutti Pariisiin vuonna 1831 ja oli monelle saksalaisen radikaalin ajattelun keskeinen hahmo. Euroopan hullun vuoden 1848 vaikutukset näkyivät myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, mutta varovaiset äänenpainot voittivat. Kokoelmaan käännetyt runot eivät olleet yhteiskunnallisia tai ottaneet kantaa ajan aatevirtauksiin.

Valmistuttuaan filosofian maisteriksi vuonna 1850 Renvallista tuli Turun yläalkeiskoulun opettaja, jonka elämässä todennäköisesti oli vain vähän viitteitä 1840-luvun lopun kiihkeän poliittisen toiminnan vuosiin. Yhteiskunnallisuuden sijasta 1850-luvun alussa puheenaiheeksi ja pelon kohteeksi nousi kolera. Epidemia oli alkanut Pietarissa vuoden 1852 syksyllä. Helsingissä ensimmäiset sairastumiset rekisteröitiin kesäkuun 1853 alussa. Turkuun tauti tuli heinäkuun puolivälissä. Muutaman viikon aikana se tarttui ainakin 1029 ihmiseen, joista 457 kuoli. Vielä 1900-luvun alussa tätä muisteltiin aikansa pahimpana pandemiana. Kolera tappoi myös nuoria ja terveitä, minkä takia sitä pelättiin erityisesti.

Turkulaisten kuolleiden joukossa oli opettaja Carl August Renvall, joka ehti sairastaa vain muutaman tunnin. Koleran voimasta kertoo se, että myös Heinen toinen ruotsintaja Karl Collan kuoli siihen vuonna 1871. Heine puolestaan kirjoitti varhaisen kuvauksen koleran tuhoista sen puhjettua Pariisissa 1832.

/ Janne Tunturi

Kuva: Renvallin ja Collanin omistus Heinrich Heinelle http://www.hhp.uni-trier.de/Projekte/HHP/briefe/02briefean/absender/K/showfaksimile?faksimile=W27B1053&letterid=W27B1053&zoom=0&page=1

Share This:

Comments are closed.