Satama-asiakirja Kiinan Kantonista

Turun museokeskuksen kokoelmista löytynyt satama-asiakirja on todiste turkulaisen merenkulun laajoista verkostoista ja kauppareiteistä. Satama-asiakirja on paperinen ja kooltaan varsin suuri. Asiakirja on kulunut aikojen saatossa, mutta museokeskuksen tietojen mukaan siinä on todistettu satamamaksut ja tullit maksetuiksi. Asiakirja on kirjoitettu kiinaksi, mutta siihen on kirjattu tekstiä myös ruotsiksi, joten asiakirjasta saadaan tietoa, vaikka kiinaa ei osaisikaan. Satama-asiakirjaan on kirjattu: ”Utklareringspass för skeppet Freja, Åbo. Canton den 28 Juli 1851”. Asiakirjassa on siis todistettu turkulaisen Freja-laivan maksut Kantonissa heinäkuussa 1851. Tutkimalla aikakauden turkulaisia sanomalehtiä ei Freja-laivasta löydy mainintoja. Museokeskuksen hallussa olevassa esineluettelossa on mainittu satama-asiakirjan lahjoittajaksi kapteeni J. C. Granberg. Yhdistelemällä johtolankoja selvisi, että Freja olikin Fröja-laiva. Fröja oli osa Venäläis-suomalaista valaanpyyntiyhtiötä, joka harjoitti toimintaansa Alaskassa. Fröja ei valaanpyyntiin osallistunut, mutta pitkällä matkallaan toimitti muun muassa elintarvikkeita Alaskaan.

Venäläis-suomalaisen valaanpyyntiyhtiön toimitusjohtaja, turkulainen apteekkari Erik Julin oli kehottanut kapteeni Granbergiä keräämään etnografista esineistöä matkan aikana, ja matkalta kerääntynyt esinekokoelma luovutettiin Turun ruotsalaisen klassillisen lyseon kokoelmiin. Kokoelman luovuttamisesta kirjoitettiin turkulaisissa lehdissä, ja satama-asiakirja mainitaan erikseen eräänä luovutettavana esineenä. Satama-asiakirjan kiinaksi kirjoitettu teksti on varmasti herättänyt mielenkiintoa ja ollut hyvin eksoottista. Se on todiste Fröjan matkasta Itä-Aasiaan ja kuvaa, kuinka kauas kauppayhteydet ulottuivat.

Monet muutkin kokoelman esineistä ovat luultavasti peräisin Fröjan matkalta. Fröjan pysähdyspaikkoja olivat muun muassa Chile, Hong Kong, San Francisco, Sitka Alaskassa, Honolulu, Kanton ja New York. Matkan aikana miehistö pääsi tutustumaan varsin erilaisiin kulttuureihin. Laivalla palvellut miehistö oli myös hyvin kansainvälistä, sillä miehistön vaihtuvuus oli varsin suurta. Erityisesti San Franciscossa miehistöä karkasi paremman palkan perässä, ja laivalle jouduttiin palkkaamaan uusia merimiehiä muun muassa Havaijilta. Merimiesten keskinäisenä kielenä toimi englanti, josta oli muodostunut merimiesten maailmankieli. Matkoilta kertyi paljon eksoottisina pidettyjä esineitä, joita kerättiin kokoelmiin ja museoihin. Satama-asiakirjan merkitys tullimaksujen todisteena oli varsin lyhytaikainen, mutta Kantonin kauppayhteyksien todisteena ja Kiinan eksotiikkaa kuvaavana esineenä sen historia on pitkä.

Matias Stenroos

Share This: