Oma turkulainen 4: Rakkautta Portsassa. Rakkauskirjeitä Santulle 1800-luvun Turussa

         

Yli sata vuotta vanha, romanttinen turkulainen rakkaustarina paljastui remontin yhteydessä. Portsassa, osoitteessa Puistokatu 20 sijaitsevan vanhan puurivitalon vintin lattian alta löytyi kaksi kirjettä, jotka oli päivätty vuodelle 1892.

Kirjeet ovat arkisia mutta rakkaudentäyteisiä. Niistä voi päätellä, että vastaanottaja ”Santtu” asui Turun ulkopuolella ja kirjeiden kirjoittaja Turussa. Kirjeessä kirjoitetaan muun muassa:

                           ”En minä luullu, että minun olisi niin ikävä mutta Rakkain Santtuni, kirjat on minun paras iloni..”

Millä tavalla kirjeet olivat päätyneet Turkuun ja säilyneet ullakon lattian alla vuoteen 2012 asti? Kuka oli sympaattisten ja täynnä kaipausta olevien kirjeiden turkulainen kirjoittaja? Kuka oli rakkauden kohde, Santtu?

Kuva 1: Martti Kaasalaisen kokoelma / Turku/Åbo1800

Kuva 2: http://www.asumista.fi/blogi/ihastuttavia-puutaloja.html

/ Saara Penttinen

 

Share This:

Lisää Turku/Åbo1800-projektin kuvasatoa nettisivujemme Galleriassa!

Uusia lisäyksiä on esimerkiksi Martti Kaasalaisen ja Markku Laitakarin kuvat.

Galleria

Share This:

Turku/Åbo1800 Historiantutkimuksen päivillä 19.-21.10.2017

Historiantutkimuksen päivistä Facebookissa

Turku/Åbo1800-projektin esitteitä, kirjanmerkkejä, kortteja ja kesällä Turun Kaupunkitutkimussarjassa  julkaistun artikkelin kopioita voi tulla hakemaan sekä laittaa nimensä listaan, jolla voi tilata Turkulaisen tammikuun nidottuja vihkosia ”Talouden ja kulttuurin verkostoissa. 1800-luvun turkulaisia”.

Tervetuloa!

Share This:

Turkulaisen tammikuun tekstit nyt koottuna pieneen kirjaseen!

Alkuvuoden kylmyyttä lämmittäneet Turkulaisen tammikuun blogitekstit on nyt koottu pieneen kirjaseen Talouden ja kulttuurin verkostoissa – 1800-luvun turkulaisia. Keitä olivatkaan Maissi Erkko, Antti Raita tai Aline ”Tytty” Kyrklund?

Kirjasen ovat toimittaneet prof. Taina Syrjämaa ja FT Janne Tunturi.

Projektiin osallistuneet tulevat saamaan oman kappaleensa, mutta muutkin kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Turku/Åbo1800-projektin iloiseen joukkoon!

Share This:

Tervetuloa ti 11.4. klo 15-17 Turku/Åbo1800-hankkeen kahvitustilaisuuteen kansalaistilaan!

Tervetuloa ensi viikon tiistaina 11.4.2017  klo 15–17 Forum-korttelin keskellä olevaan Kansalaistilaan! Osoite on Linnankatu 11.

Tilaisuudessa kuullaan 1800-luvulla Turussa esitettyä musiikkia, saadaan tietoa Turku/Åbo1800-hankkeesta ja siinä kerätyistä aineistoista. Lisäksi on kahvitarjoilu.

Paikalla on muun muassa tutkimushankkeen tutkijoita, aineistojen luovuttajia ja hankkeen yhteistyökumppaneita. Vierailevana tähtenä on myös vasta väitellyt arkkitehti Panu Savolainen, joka on tutkinut Ruotsin vallan ajan lopun turkulaista kaupunkitilaa.

Tilaisuudessa on myös mahdollisuus ostaa Turun 1800-lukuun liittyviä tuotteita.

Näyttely on auki vielä normaalisti 13.4. asti.

Tervetuloa!

Share This:

Turku/Åbo1800-projektissa kerätyn aineiston helmiä aletaan julkaista hankkeen nettisivuilla tänään!

Turku/Åbo1800-projektissa kerätyn aineiston helmiä aletaan julkaista tästä päivästä lähtien hankkeen nettisivulla osiossa Galleria. Aineistoa julkaistaan pienissä osissa muutaman päivän välein. Kuvien julkaisuista tiedotetaan myös hankkeen Facebook-sivuilla

Aineistot päätyvät tämän vuoden aikana kokonaisuudessaan vapaaseen käyttöön kansalliseen Finna-portaaliin, mutta siihen asti niistä voidaan nauttia nettisivuillamme.

 

Share This:

Turun vesilaitosmuseo: ”Vesikysymys” ratkeaa 1800–1900-lukujen taitteessa. Turkuun viemäriverkosto ja vesijohtolaitos

Turun vesilaitosmuseon perusnäyttely kertoo Turun kaupungin vesihuollon kehityksestä ja juomaveden tuottamisesta. Turun alueen ensimmäinen vesilaitos valmistui Kaarningolle 1900-luvun alussa. Siihen saakka kaupungin asukkaat saivat juomavetensä omista tai kaupungin hoitamista yleisistä kaivoista. Vettä saatiin myös lähteistä kaupungin alueelta ja ulkopuolelta (mm. Skanssin ja Kupittaan lähteet, joista vettä johdettiin puisia kouruja pitkin yleisiin kaivoihin). Kaivoveden saanti riippui sääolosuhteista, kuivina vuosina kaivot saattoivat kuivua, jolloin niitä jouduttiin syventämään.

Vesipulan lisäksi Turun vesihuollon ongelmana oli yleisten kaivojen veden huono laatu. Kaivot ja puiset vesijohdot olivat alttiina liikavesille. Koska viemäreitä ei ollut, jätteet heitettiin Aurajokeen, avo-ojiin tai kadulle. Lika ja ulosteet pääsivät valumaan kaivoihin saastuttaen juoma- ja talousveden. Kaivojen likainen vesi saattoi levittää tauteja, kuten punatautia, keltatautia ja lavantautia.

Koska Turussa ei ollut laboratoriota, vesinäytteet lähetettiin aluksi Helsinkiin tai Tukholmaan tarkastettavaksi. 1800-luvun lopulla veden laatua tutki Turun kemiallinen ja siementarkistusasema, joka sijaitsi nykyisen Samppalinnan paviljongin ja Turun kaupungin teatterin välissä. Tutkimustulosten mukaan tilanne oli kehno: 20:n tutkitun kaivon vedestä vain 6:ssa oli riittävän hyvälaatuista vettä.

Ensimmäiset yritykset ratkaista modernilla tavalla vesihuolto Turussa tehtiin 1800-luvun alussa. Tuolloin ehdotettiin, että Skanssin lähteestä johdettaisiin vettä Turun keskustaan. Erilaisia ehdotuksia tehtiin koko 1800-luvun ajan. 1870-luvun kunnallislaissa ja terveydenhoitoasetuksessa kuntien ja kaupunkien, myös Turun, tehtäväksi tuli ratkaista vesihuolto kaupungissa hyvän yleisen terveyden kannalta riittävällä tavalla.

Vuonna 1881 perustettu Turun terveydenhoitolautakunta teki heti toimintansa aluksi ehdotuksen rakentaa Turkuun moderni vesilaitos. Valtuusto otti ehdotuksen käsittelyyn ja ryhtyi selvittämään, miten vesihuolto kaupungissa ratkaistaisiin. Ulkopuolinen asiantuntija, Robert Huber, joka oli suunnitellut myös Helsingin vesilaitoksen, ehdotti kaupungille, että vettä oli saatavissa riittävästi ainoastaan Halistenkosken yläpuolelta. Aurajoen veden maine oli kuitenkin huono tavallisen kansan mielessä, joten valtuusto ei hyväksynyt Huberin ehdotusta, vaan palkkasi uudeksi asiantuntijaksi saksalaisen Albert Thiemin. Thiem ehdotti, että Turkuun perustettaisiin pohjavesilaitos, joka pumppaisi vettä höyryvoiman avulla Kaarningolta Turkuun. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vesilaitoksen rakentamisen Thiemin suunnittelemalla tavalla 24.11.1898. Kaarningon vesilaitos aloitti toimintansa vuonna 1903. Asiasta uutisoitiin näyttävästi paikallislehdissä, mutta myös Turun ulkopuolella. Viemäriverkoston rakentaminen Turkuun oli aloitettu 1800-luvun lopulla.

Vuosina 1902–1903 kaupungin katujen alle upotettiin 24 kilometriä valurautaista vesijohtoputkea. Aluksi verkosto ulottui vain kaupungin ruutukaava-alueelle, mutta vuosikymmenten myötä verkosto laajeni kattamaan myös esikaupunkialueet.
Verkostoon liittyminen oli 1900-luvun alussa kallista ja vain harvoilla turkulaisilla oli varaa hankkia vesijohto kotiin. Kaupungin toivomus kuitenkin oli, että kaikilla olisi mahdollisuus käyttää juomavetenä vesilaitoksen tuottamaa vettä kaivoveden sijaan. Tästä syystä kaupungille rakennettiin vapaaposteja, joista vettä sai aluksi hakea maksutta. Vähitellen osa vapaaposteista muutettiin maksullisiksi vesiposteiksi.

/Turun vesilaitosmuseo

Kuva 1: http://turunseutusanomat.fi/2016/03/turun-vesilaitosmuseo-esittelee-turkulaisen-juomaveden-tarinan/

Kuva 2: http://kaponieeri.blogspot.fi/2012/09/turun-vesilaitosmuseo.html 

Share This:

Turku/Åbo1800-hankkeen näyttely Forumin kansalaistilassa alkaa tänään!

 

Tänään se alkaa!

Turku/Åbo1800 -hankkeen aikana yksityiskokoelmista koottuja ennennäkemättömiä valokuvia ja muita aineistoja vuosien 1812–1917 Turusta esitellään avoimessa pop up -näyttelyssä 28.3.–13.4.2017 Turun museokeskuksen Kansalaistilassa, Forum-korttelissa.

Näyttelyssä esillä olevat kuvat kertovat muun muassa yli sadan vuoden takaisista riemun ja ystävyyden hetkistä Ruissalon rantojen kesäisillä nurmikoilla, lasten leikeistä Turun saaristossa, runsaista viljelmistä kaupungin keskellä, varhaisten höyrylaivojen matkoista merten yli Aurajoen suulta ja Mikaelinkirkon jylhyydestä aikana ennen rakennusten nousua kirkon ympärille.

Kuvat esitellään digitaalisena esityksenä sekä seinille koottuina kollaaseina. 1800-luvun tunnelmaa tuovat Turun arjessa yli sata vuotta sitten käytössä olleet huonekalut. Lisäksi on esillä tietoa autonomian ajan turkulaisista ja projektin muista löydöksistä.

Turku/Åbo1800 -tutkimushankkeen tavoitteena on lokakuusta 2016 lähtien ollut tehdä ensimmäistä kertaa nykyaikaiseen historiantutkimukseen perustuva kokonaistulkinta 1800-luvun turkulaisista kulttuurin ja talouden kansainvälisistä toimijoista. Nyt nähtävillä olevat aineistot ovat peräisin aiemmin kartoittamattomista turkulaisten yksityisaineistoista.

Hankkeen toteuttaa Turun yliopiston yleisen historian oppiaine yhteistyössä Turun museokeskuksen sekä lukuisten arkistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Tutkimus on osa Turun kaupungintutkimusohjelmaa.

Aineistoja saadaan ihailla lähiviikkoina myös hankkeen nettisivuilla ja lopulta ne päätyvät avoimeen käyttöön Finna-portaaliin.

Näyttelyn järjestäjä: Turku/Åbo1800 -hanke ja Turun museokeskus.

Aukioloajat: Ti ja to – la klo 10 – 18, ke klo 10 – 19

Näyttely sijaitsee keskellä Forum-kauppakeskusta Turussa, osoite on Linnankatu 11.

Katso myös Turku-kalenterin tiedote näyttelystä.

Share This:

Oma turkulainen 3: Turkulainen Ida Maria, joka melkein meni Titanicin kyytiin

Äitini Helmi Aron (os. Koskinen) sisko, Ida Maria (20.4.1891–18.7.1959), lähti vuonna 1912 sulhasensa, Aino Nikolai Laakson (10.5.1893–2.10.1960), perässä Amerikkaan tienaamaan. Hänen oli tarkoitus matkustaa Titanic-laivalla, mutta hän ei saanut siihen lippua, sillä se oli myyty täyteen. Hän matkusti seuraavalla laivalla (nimeä en tiedä).

Isosisko Ida lähetti Amerikasta pikkusisko Helmille kauniita vaatteita ja silkkisiä rusettinauhoja ja niistä Helmi joutui koulussa ”kärsimään”. Sellaista oli elämä 1900- luvun alkupuolella. Ohessa kuva Ida Mariasta komeassa Amerikan kuosissa.

/Marita Suojanen

Share This:

28.3.-13.4. Turku/Åbo1800-projektin aineistosatoa nähtävillä Forumin pop up -tilassa

Forum-kortteliin helmikuussa avatussa pop up -kansalaistilassa voi ihailla 28.3.-13.4.2017 Turku/Åbo1800-hankkeen aineistosatoa ja itsenäisyyttä edeltäneen Turun tunnelmaa. Lue lisää kansalaistilasta täältä

Share This: