Turun vesilaitosmuseo: ”Vesikysymys” ratkeaa 1800–1900-lukujen taitteessa. Turkuun viemäriverkosto ja vesijohtolaitos

Turun vesilaitosmuseon perusnäyttely kertoo Turun kaupungin vesihuollon kehityksestä ja juomaveden tuottamisesta. Turun alueen ensimmäinen vesilaitos valmistui Kaarningolle 1900-luvun alussa. Siihen saakka kaupungin asukkaat saivat juomavetensä omista tai kaupungin hoitamista yleisistä kaivoista. Vettä saatiin myös lähteistä kaupungin alueelta ja ulkopuolelta (mm. Skanssin ja Kupittaan lähteet, joista vettä johdettiin puisia kouruja pitkin yleisiin kaivoihin). Kaivoveden saanti riippui sääolosuhteista, kuivina vuosina kaivot saattoivat kuivua, jolloin niitä jouduttiin syventämään.

Vesipulan lisäksi Turun vesihuollon ongelmana oli yleisten kaivojen veden huono laatu. Kaivot ja puiset vesijohdot olivat alttiina liikavesille. Koska viemäreitä ei ollut, jätteet heitettiin Aurajokeen, avo-ojiin tai kadulle. Lika ja ulosteet pääsivät valumaan kaivoihin saastuttaen juoma- ja talousveden. Kaivojen likainen vesi saattoi levittää tauteja, kuten punatautia, keltatautia ja lavantautia.

Koska Turussa ei ollut laboratoriota, vesinäytteet lähetettiin aluksi Helsinkiin tai Tukholmaan tarkastettavaksi. 1800-luvun lopulla veden laatua tutki Turun kemiallinen ja siementarkistusasema, joka sijaitsi nykyisen Samppalinnan paviljongin ja Turun kaupungin teatterin välissä. Tutkimustulosten mukaan tilanne oli kehno: 20:n tutkitun kaivon vedestä vain 6:ssa oli riittävän hyvälaatuista vettä.

Ensimmäiset yritykset ratkaista modernilla tavalla vesihuolto Turussa tehtiin 1800-luvun alussa. Tuolloin ehdotettiin, että Skanssin lähteestä johdettaisiin vettä Turun keskustaan. Erilaisia ehdotuksia tehtiin koko 1800-luvun ajan. 1870-luvun kunnallislaissa ja terveydenhoitoasetuksessa kuntien ja kaupunkien, myös Turun, tehtäväksi tuli ratkaista vesihuolto kaupungissa hyvän yleisen terveyden kannalta riittävällä tavalla.

Vuonna 1881 perustettu Turun terveydenhoitolautakunta teki heti toimintansa aluksi ehdotuksen rakentaa Turkuun moderni vesilaitos. Valtuusto otti ehdotuksen käsittelyyn ja ryhtyi selvittämään, miten vesihuolto kaupungissa ratkaistaisiin. Ulkopuolinen asiantuntija, Robert Huber, joka oli suunnitellut myös Helsingin vesilaitoksen, ehdotti kaupungille, että vettä oli saatavissa riittävästi ainoastaan Halistenkosken yläpuolelta. Aurajoen veden maine oli kuitenkin huono tavallisen kansan mielessä, joten valtuusto ei hyväksynyt Huberin ehdotusta, vaan palkkasi uudeksi asiantuntijaksi saksalaisen Albert Thiemin. Thiem ehdotti, että Turkuun perustettaisiin pohjavesilaitos, joka pumppaisi vettä höyryvoiman avulla Kaarningolta Turkuun. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vesilaitoksen rakentamisen Thiemin suunnittelemalla tavalla 24.11.1898. Kaarningon vesilaitos aloitti toimintansa vuonna 1903. Asiasta uutisoitiin näyttävästi paikallislehdissä, mutta myös Turun ulkopuolella. Viemäriverkoston rakentaminen Turkuun oli aloitettu 1800-luvun lopulla.

Vuosina 1902–1903 kaupungin katujen alle upotettiin 24 kilometriä valurautaista vesijohtoputkea. Aluksi verkosto ulottui vain kaupungin ruutukaava-alueelle, mutta vuosikymmenten myötä verkosto laajeni kattamaan myös esikaupunkialueet.
Verkostoon liittyminen oli 1900-luvun alussa kallista ja vain harvoilla turkulaisilla oli varaa hankkia vesijohto kotiin. Kaupungin toivomus kuitenkin oli, että kaikilla olisi mahdollisuus käyttää juomavetenä vesilaitoksen tuottamaa vettä kaivoveden sijaan. Tästä syystä kaupungille rakennettiin vapaaposteja, joista vettä sai aluksi hakea maksutta. Vähitellen osa vapaaposteista muutettiin maksullisiksi vesiposteiksi.

/Turun vesilaitosmuseo

Kuva 1: http://turunseutusanomat.fi/2016/03/turun-vesilaitosmuseo-esittelee-turkulaisen-juomaveden-tarinan/

Kuva 2: http://kaponieeri.blogspot.fi/2012/09/turun-vesilaitosmuseo.html 

Share This:

Turkulainen tammikuu

Arvaa kuka 1800-luvun turkulainen on kyseessä?

Tammikuussa 2017 Turku/Åbo1800-hankkeessa tutustutaan päivittäin yhteen turkulaiseen henkilöön. Julkaisemme esittelyt yksitellen Facebook-sivuillamme ja kokoamme ne myös nettisivuillemme osioon Turkulainen tammikuu.

Luvassa ei ole kuitenkaan vain arvokkaita säätyläisherroja potreteissaan, vaan käymme läpi hyvin erilaisia turkulaisia: naisia ja miehiä, eri ikäisiä ja eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia. Toisaalta tammikuun aikana saattaa selvitä yllättäviäkin puolia Turun historian tutuista hahmoista.

Mukavaa joulunodotusta kaikille Turku/Åbo1800-hankkeen puolesta!

Share This:

Turku/Åbo1800 ja Albumit Auki -hanke lyövät hynttyyt yhteen ma 21.11. Turun pääkirjastolla

turkuabosydanalbumitauki

Vuoden 2016 Turussa kiertänyt kansallinen vanhojen valokuvien digitointihanke Albumit Auki huipentuu marraskuun lopussa. Maanantaina 21.11. klo 17 – 19.30 Turun pääkirjastolla on luvassa monipuolista ohjelmaa. Myös Turku/Åbo1800 esittäytyy tapahtuman yhteydessä. Tervetuloa!

Älä siis huoli, jos vuosilta 1812 – 1917 olevat materiaalisi eivät vielä ole digitoitu! Turku/Åbo1800 jatkaa yhteistyökumppanimme hankkeen tärkeää työtä erityisesti vanhempien kuvien osalta vielä pitkälle kevääseen.

Tule pääkirjaston tapahtumaan kuulemaan lisää ja ihailemaan jo digitoituja Turku-kuvia. Voit myös esittäytyä ja sopia aikaa omien aineistojesi tutkimista varten. Sinun ei tarvitse luopua aarteistasi, vaan voimme pikemminkin toimittaa teille digitoimamme versiot alkuperäisten lisäksi.

Tapahtuman ohjelma:

klo 17:00 Albumit Auki -hanke

klo 17:15 Turku/Åbo1800-hanke

klo 17:30 Osallistujien kuvaesitykset: Anneli Honkanen, Pentti Pelli, Markku Strengell, Jussi Flykt

klo 18:30 Markku Varnila esittelee kuvateemoja Turun historiasta

Tiistaista 22.11. lähtien Albumit Auki -hankkeen kuvasatoa pyörii nonstoppina pääkirjastossa ruudulla ja rakennuksen ulkoseinällä. Kirjastolla on myös viikon ajan esittelypöytä, jossa on myös Turku/Åbo1800-hankkeen materiaalia. Lue lisää Albumit Auki -hankkeen nettisivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja Facebookista tai kysy lisätietoja Mia Mäkelältä mia.s.makela@turku.fi.

 

aa_slide2x

Share This:

Turun historian kadonnut vuosisata

Tutkimushanke Turku 1812–1917 – Valtiollisen historian marginaalista kansainvälisen talous- ja kulttuurielämän aktiiviseksi toimijaksi eli tuttavallisesti Turku/Åbo1800 on hanke, jonka tavoitteena on tehdä ensimmäistä kertaa nykyaikaiseen historiantutkimukseen perustuva kokonaistulkinta 1800-luvun turkulaisista kulttuurin ja talouden toimijoista.

Projektin toteuttaa Turun yliopiston yleisen historian oppiaine yhteistyössä Turun Museokeskuksen sekä erilaisten arkistojen kanssa. Tutkimus on osa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa ja sen tuloksia tullaan soveltamaan esimerkiksi matkailua kehitettäessä.

Omistatko vanhoja kuvia, tekstejä tai esineitä Turusta vuosilta 1812–1917? Voisivatko ne liittyä jollain tavalla ajan kulttuuri- tai talouselämään tai erilaisiin kansainvälisiin verkostoihin? Sinulla on nyt mahdollisuus saattaa kokoelmasi osaksi uudenlaista tietovarantoa, jonka ansiosta erilaiset materiaalit tulevat sekä tutkijoiden että tavallisten kaupunkilaisten saataville.

Ota meihin yhteyttä sähköpostilla (turku1800@utu.fi), Facebookissa tai puhelimitse (02 333 6047, 040 7018136). Voit lahjoittaa tai lainata materiaaleja tai voimme tulla luoksesi dokumentoimaan kokoelmasi. Katso lisää kohdasta Miten osallistun?

ranunculus-1265447

Share This: